Länsi-Afrikan festivaalikausi on kuumimmillaan näin alkuvuodesta. Festival sur le Niger Segoussa, pari sataa kilometriä Malin pääkaupungista Bamakosta koilliseen on kasvanut Länsi-Afrikan suurimmaksi. Festivaalin rungon muodostavat afrikkalaisten supertähtien konsertit iltaisin Niger -joen rannalla. Päivisin ohjelmassa on esityksiä nukketeatterista hip-hopiin ja tanssia ikiaikaisen dogon-heimon huimasta puujaloilla koikkelehtimisesta Bronxin katutyyliin.
Kädet puuskassa kuuntelevia rokkipoliiseja ei festareilla näy, vaan väki innostuu tanssimaan aina kun sen mielestä aihetta on. Festariruokana voi nauttia vaikka mainioita kasvis-munapasteijoita sementtisäkin palaselta tarjoiltuna alle 20 sentin hintaan!
Viisisataa kilometriä pohjoisempana Timbuktun perinteinen Festival au Desert ja muut tuaregien vuotuisten markkinoiden pohjalta kehittyneet Sahelin alueen festivaalit ovat vaarassa kuihtua terrorismin takia olemattomiin. Viime syksynä saksalainen turisti ammuttiin kuoliaaksi Timbuktun keskustassa ja viranomaisten kerrottiin evakuoineen ulkomaalaiset kaupungista. Vuoden 2012 festivaalit näyttävät kuitenkin sujuneen rauhallisesti
Rytmi, joka lähti Länsi-Afrikasta orjalaivojen kyydissä uuteen maailmaan, palasi vuosisatojen päästä yksinkertaistuneena ja vahvistimen läpi ajettuna kopioiduilla c-kaseteilla. Malilaiset muusikot yhdistelevät surutta eri musiikkityylejä. Harpun kaltaisen koran rinnalla soivat akustiset ja sähkökitarat. Jimi Hendrixin maneerit ovat tuttuja, ja Mark Knopflerin kitaran kaiut kuuluvat vahvoina. Malin nimekkäimmät muusikot, Salif Keita ja Amadou & Mariam vetävät konserttisalit täyteen Euroopassa ja Pohjois-Amerikassakin.
