Tukholmasta Krakovaan

 

Tukholman kierros oli menestys, saimme Pakistanin viisumit nopeammin kuin ikinä uskalsimme kuvitella. Aikaa jäi ihmisten tapaamiseen ja laukkujen uudelleen pakkaamiseen – tavarat alkavat vähitellen löytää omat paikkansa.

–  Tusen tack till Taimi, Kalle och hela familjen för allt! –

 

Nunna ristiretkellä

Nunna ristiretkellä

Kolean Tukholman jälkeen Latvia tuntui helteiseltä. Lämmintä oli parikymmentä astetta, kun lähdimme Riian satamasta Liettuaa kohti. Muutama kilometri ennen Šiauliain kaupunkia kohoaa liettualaisen vastarinnan ja uskonnollisuuden symboli – Ristikukkula. Ensimmäiset ristit paikalle tuotiin jo 1800 -luvulla Venäjän valtaa vastustaneiden muistoksi, mutta nykyisen paikkansa liettualaisten sydämissä se sai neuvostoaikana. Viranomaiset tuhosivat ristit ainakin kolme kertaa, mutta hiljaisena protestina niitä pystytettiin entistä enemmän.

 Nykyään ristien määrää on mahdoton edes arvioida – vanhoja kaatuu ja uusia pystytetään. Kukkulan huipulla niitä on röykkiöittäin. Paikka vaikuttaa jotenkin synkeältä, kuin olisi joutunut Tim Burtonin elokuvaan.

Liettuan Ristikukkula

Liettuan Ristikukkula

 

 

 Mini-Venäjä
Kaliningradin yössä

Kaliningradin yössä Roman, Diman ja Olgan kanssa

 

 Paluumatkaa varten hankimme Venäjän vuosiviisumit antoivat mahdollisuuden pistäytyä Kaliningradissa. Mielenkiintoisin reitti tähän venäläiseen saareen keskellä Euroopan Unionia kulkee Kuurinkynnästä myöten. Kynnäs on 100 kilometriä pitkä niemi, jonka pohjoispää kuuluu Liettualle ja etelä Venäjälle. Maiden yhteinen kansallispuisto on osa UNESCON maailmanperintöä. Kynkäälle pääsee lautalla Klaipedasta, kannattaa pistäytyä, jos liikkuu seudulla.

 Kaliningradissa majoituimme Olgan ja Dimitrin sohvalle. Ensimmäinen Couchsurfing kokemuksemme ei olisi voinut olla parempi! Söimme hyvin, joimme vodkaa neuvostolaisessa kellarikapakassa, opimme venäläistä kulttuuria ja kirosanoja sekä nauroimme Diman koomikon lahjoille. Rajan ylitys Liettuasta Kaliningradiin kesti tunnin ja Kaliningradista Puolaan kaksi …ja bensan hinta: 0,60 €!

 

 Krakovassa on tähän asti keskitytty varuste ja -henkilökohtaiseen huoltoon. Aurinko alkoi juuri paistaa, vanha kaupunki kutsuu!

 

 

Categories: Eurooppa | 4 Comments

Nyt mennään!

Matka polkaistiin käyntiin koleasta ja tihkusateisesta Raahesta. Lämpömittari näytti yhdeksää astetta. Minna kytkettiin Teneren sähköverkkoon heti lähdössä. Infrapunaliivi hoiti tehtävänsä ajoittaisista kontaktikatkoista huolimatta. Turkuun saavuimme neljän pysähdyksen taktiikalla illankähmässä. Pehmeät laukut kaatumaraudoissa pysyivät tukevasti kiinni ja LED -spotteihin voi vain olla tyytyväinen – lisävalot peittävät mustan aukon, joka jäi pitkien valojen kuvion ja pyörän väliin.

 

Tenere pellolla

Pilvipeite repesi iltapäivällä ja Tenere paistatti päivää Ahlaisten kulttuurimaisemassa.

 

Categories: Eurooppa | 5 Comments

Varustelua

 

Reissuvarusteiden ja viisumien hankkimisessa on paljon samaa. Vaikka kuvittelee aloittaneensa ajoissa, jää kaikki kuitenkin viime tinkaan ja lopulta ajelehditaan stressin, paniikin ja epätoivon välillä.

 

Iskari vaihdettu

Iskari vaihdettu!
Saisikohan Tenerestä rakennettua Bomberin?

Ilmavoimaa

 Viisaat väittävät, että tärkein varuste on kunnon ajopuku. Puvun tulee suojata sateelta, kylmältä, viimalta ja aurinko- sekä asvaltti-ihottumalta. Sellaiset puvut ovat toki olleet arkipäivää jo kauan. Mutta kun lämpömittari näyttää yli kolmea kymppiä, tulee kiusaus pakata puku laukun päälle ja ajaa farkut ja t-paita päällä allergisen reaktion ja uhallakin.

 Rukka on ratkaissut hikisen ongelman Air Power puvulla, jossa suojat on kiinnitetty tuulen läpäisevään kuoreen. Veden ja tuulen pysäyttävä Gore-Tex -vuori on irrotettava ja sitä voi käyttää myös ulkoilutakkina. Kätevää – kun matkatavaraa voi ottaa vain rajallisen määrän.

Ensimmäinen kokemus uudesta puvusta oli sen keveys ja joustavuus – kymmenen vuotta vanhaan haarniskaan verrattuna. Vuorin voi ottaa pois jo reilun parin kympin lämpötilassa ja nauttia viilentävistä tuulista. Vedenpitävyyden testaus on ollut tänä kesänä helppoa. Vaikka vettä on väliin tullut taivaan täydeltä, Rukka on pitänyt sen kiitettävästi ulkopuolella.

 

 Panssarointia

 Kummoista kaatumista ei tarvita, että matkasuunnitelmat menevät uusiksi. Vaikka puku suojaisi ruhjeilta, voivat pyörän kolhutkin osoittautua vaikeiksi korjattaviksi tien päällä. Krauserin kaukalomainen pohjapanssari suojaa öljypohjan lisäksi moottorin poskia ja vesipumppua.

 Kaatumaraudat on yläpäistään kiinnitetty lattaraudoin, joten rakenne antaa periksi ja vaimentaa iskuja. Suojan lisäksi raudat ovat hyväkiinnityspaikka laukuille ja sumuvaloille.

Lopuksi Tenere pukeutui burkhaan. Siltä ainakin vaikuttaa, kun se kurkkii metalliverkosta valmistetun ajovalon suojan takaa.

 

Suorituskykyä

 Neljäkymmentätuhatta ajetun Teneren vakiojousitus ei jaksanut kantaa kuormaa, joten takaiskari vaihdettiin ruotsalaiseen, samoin etuhaarukan jouset. Vakiosatulan vaihto jämäkämpään toi uskomattoman paljon ryhtiä ajoasentoon – näillä eväillä pyörän päällä istuu pitempiä huikosia ilman taukoa.

 Ilmansuodatin päivitettiin pestävään ja moottorista kaivettiin elektronisesti lisää vääntöä. Käytännön suorituskykyä parannetaan vielä välityssuhdetta pienentämällä. Alkuperäisillä rattailla pyörä kulkee ykkösvaihteella aivan liian lujaa, ja kahdeksan kympin marssivauhti ei oikein sovi neloselle eikä viitoselle.

 Suuret kiitokset Motor Servicen Esalle ja Bikefoxin Kimmolle  erinomaisesta palvelusta ja asiantuntevista neuvoista.

Categories: Matkasuunnitelmia | 1 Comment

Plus tämä miinus tuo on yhtä kuin

 

…pieni koeponnistus 3. – 12.8.2012 kotimaassa

Kesäretken tavoitteena oli nähdä ystäviä samalla tutustuen uusiin ajokamoihin ja uuteen penkkiin sekä opetella pakkaamisen kultaisia taitoja.

Kesäpötköttelyä Kajaanissa

Kesäpötköttelyä Kajaanissa

 PLUSSAT

+Ystävät rakkaat, emännät ja isännät Keuruulla, Jyväskylässä, Korpilahdella, Tampereella, Hämeenlinnassa, Kangasalla, Leppävirralla  & Kajaanissa

+Herkut reitit (etenkin Keuruun seutu rairai)

+Puusaunallinen asuntovene Korpilahdella (jonka ansiosta R pääsi talviturkistaan)

+Pakkaus mukaili n. 40% tulevaa, väljyys antoi toivoa

+M oli kiljumatta sorateillä

+Uusi penkki

+Ruoka, olut ja sauna

+Sienestys

+Mäntän kuvataideviikot, Tampereen Teatterikesä, Miljazz Kajaani

 

Piimässä marinoituja kyljyksiä á la R, letut á la M

Piimässä marinoituja kyljyksiä á la R, letut á la M


MIINUKSET

-Lähtöhäröily

-Kypäräpuhelinten lataus

-Pakkauksen organisointi

-Kamojen unohtelu (jotka kyllä palattiin noutamaan lukuunottamatta R:n yhtä mustaa sukkaa)

-Palelu! Kylmä sää yllätti olemalla jäätävä +14 asteessa; ajopuku on suunniteltu soveltuvaksi enemmänkin kuumiin ajo-olosuhteisiin. Samoin M.

-Eksyily & GPS-laitteella pelleily. ”Hei me ollaan Suomessa s******a ja nää ajat mihin sattuu!”

-M:n nukahtelu tien päällä

-Matkakuumeen paheneminen

-Ylensyönti ja -juonti

-Liekö edellisestä johtuva M:n ajopuvun kutistuminen

 

"Kenraali" Honey B Kajaanin Miljazzissa

“Kenraali” Honey B Kajaanin Miljazzissa

 

YHTÄ KUIN

 

*Pakkausalueet suunnitellaan sekä vastuutetaan tarkemmin

*M suorittaa AINA lopputarkastuksen majapaikasta poistuttaessa edellyttäen, että R on jo poistunut kyseisistä fasiliteeteista kamojen kera

*M suorittaa AINA R:n lopputarkastuksen huolehtien, että R:n taskut ovat kiinni ja avaimet, lompakot ja puhelimet ovat niiden sisäpuolella

*Lämpimänä pysymiseen tulee suhtautua tosissaan: hankitaan infrapunaliivit molemmille. Lisäksi M:lle pakataan mukaan äipän wanahat willahousut, moottorikelkkakintaat, ostetaan se helekkarin kallis Devoldin lämppäripaita, ja samaan syssyyn silkkialulakki. Tarvittaessa päälle R:lta ylijäävät vaatteet. Hypotermiapeitteet hankitaan myös. Ehkä ylipäätään vältellään kylmillä keleillä ajamista.

*M opettelee GPS-laitteen käytön

*M hokee itselleen kiihtyvällä tahdilla pettämätöntä Olivia Joules’n sääntöä nro 1: “Rauhoitu. Hengitä.”

 

Joitakin päiviä vielä. Rauhoitutaan. Hengitellään.

Categories: Sieltä ja täältä | 1 Comment

Kyllä nimi miestä pahentaa

 Viisumijahti on alkanut!

 Iranin viisumihakemus tuli bumerangina takaisin, kun hakulomakkeessa vaaditut liitteet eivät kelvanneet. Lähetystö oli toimittanut vanhentuneen lomakkeen, tuoreemmat vaatimukset olisivat löytyneet netistä.

 Venäjälle päätimme hankkia vuoden monikertaviisumit Suomesta. Vaikka pitkän viisumin haku puoltoineen kestää toista kuukautta, olen varma, että se helpottaa Keski-Aasian entisiin neuvostomaihin pääsyä. Eikä vuosiviisumi ole niin paljon kertaviisumia kalliimpi, että sitä kannattaisi rueta metsästämään tien päältä.

 Viime viikolla tuiskusi lunta tupaan. Helpoimpana nakkina pitämäni Intia katsoo, että nimi pahentaa miestä! Suomalaiset voivat hypätä sinivalkoisille siiville ja lentää Intiaan ilman viisumia – sen saa lentokentältä. Paitsi, jos on pakistanilainen sukunimi… Intian viranomaisten mielestä jokainen, jonka yksikin isovanhempi on syntynyt Pakistanissa (tai sen alueella ennen Intian jakoa) on luultavasti terroristi tai vakooja ja joutuu vähintään 6-8 viikkoa kestävään syyniin, ennen kuin viisumi voidaan myöntää. Taitaa olla lumi maassa, ennen kuin viisumi heltiää.

 Näillä meriiteillä Pakistanin viisumin pitäisi olla helppo saalis.

Categories: Matkasuunnitelmia | Leave a comment